torstai 21. tammikuuta 2010

Ihmettelen

Elämä on toisinaan aika ihmeellistä... tai oikeastaan joka päivä. Jumalan matkassa saa nähdä pieniä ihmeitä päivittäin. Ei välttämättä mitään maata mullistavaa, mutta joku hymyilee kun itseä väsyttää tai joku pysähtyy kuuntelemaan tai sitten Jumala kuiskaa hiljaa Raamatun lehdiltä: Minä rakastan sinua.

Eilisen konsertin jäljiltä jäi erään biisin sanat soimaan päähän ja haluan jakaa ne kanssanne. Tämä on erityisesti omistettu sinulle, joka et eilen tätä ollut kuulemassa :)


IHMETTELEN
FI P9L 04 00001
säv. Matti Laitinen / san. Pekka Laukkarinen / sov. Matti Laitinen

Tänään eteesi Jumala tieni vei.
Särkyneenä, haurain askelin.
Jälleen häpeän sitä, mitä sisältä oon.
Mutta pyydän: päästä valoon.

Sinä käänsit katseesi minuun päin.
Näit kaiken, ja silti viereen jäit.
Otit sydämeni heikon ja särjetyn
annoit takaisin puhtaan ja pyyhityn.

Kuinka rakkautesi arvoinen
voi olla keskeneräinen?
Miksi kalliilla ostit särkyneen,
sitä ihmettelen. Minä ihmettelen.

Palvelijan paikkaa edessäs hain.
Että jollain kaiken korvaisin.
Minut juhlapöytään kutsuttiin,
sinä palvelijan viitta harteillasi.

En ymmärrä miksi teit sen.
Miksi kärsit puolesta ihmisen.
Mutta tiedän: lahjaksi puhtauden
saa syntinen edessä Jeesuksen.

Kuinka rakkautesi arvoinen
voi olla keskeneräinen?
Miksi kalliilla ostit särkyneen,
sitä ihmettelen. Minä ihmettelen.

2 kommenttia:

  1. Hups. Tuli vähän eri värillä...

    VastaaPoista
  2. Hieno biisi. Harmi ku jäi tuo Laukkarisen osio vähän vähemmälle.

    VastaaPoista